Puhe maahanmuutosta kulueränä kertoo yhtä paljon meistä kuin itse ilmiöstä. Kun ihminen nähdään vain kustannuksena, kavennamme käsitystämme siitä, mistä yhteiskunnan elinvoima syntyy. Kysymys ei siis ole vain siitä, mitä maahanmuutto maksaa, vaan mitä menetämme, jos suljemme oven.

Meillä suomalaisilla – ja meillä heinolalaisilla – on mahdollisuus tehdä parempia valintoja. Hyvällä vastaanotolla, toimivalla kotoutumisella ja avoimilla työmarkkinoilla uusista kaupunkilaisista voi tulla työntekijöitä, yrittäjiä, veronmaksajia ja yhteisön rakentajia. Olen nähnyt tämän käytännössä.

Silti keskustelu juuttuu kaavoihin. Työperäinen maahanmuutto sekoitetaan turvapaikanhakuun, yksittäisistä ongelmista tehdään yleisiä totuuksia ja pelko puetaan faktojen asuun. Toistosta ei kuitenkaan synny totuutta.

Teen kantani selväksi: kannatan sekä humanitääristä että työperäistä maahanmuuttoa. Ei siksi, että ilmiö olisi ongelmaton, vaan siksi, ettei todellinen maailma rakennu mustavalkoisista vastakkainasetteluista.

On totta, etteivät kaikki muuttajat muutu heti julkisen talouden nettovoitoksi. Mutta miksi juuri tätä mittaria pidetään ratkaisevana? Emmehän arvioi syntyperäisiä suomalaisiakaan vain verotulojen perusteella. Lapsuus, opiskelu, työttömyys, sairaus ja vanhuus kuuluvat ihmiselämään.

Moni työn vuoksi muuttava vahvistaa taloutta heti. Perheiden kohdalla kokonaisuus on laajempi: puolison työllistyminen, lasten koulutus ja kotoutumisen onnistuminen ratkaisevat paljon. Siksi tärkeintä ei ole vain se, ketä tulee, vaan miten tulijat otetaan vastaan.

Miksi Heinola tarvitsee uusia asukkaita?

Tarvitsemme Heinolaan työikäisiä, osaavia ja ahkeria ihmisiä taustasta riippumatta. Kaupunki voi hyötyä maahanmuutosta monin tavoin:

• uusia ajatuksia ja kulttuurisia virikkeitä
• yrittäjyyttä, palveluja ja työpaikkoja
• uusia kohtaamisia ja avarampaa vuorovaikutusta
• kuluttajia, vuokralaisia ja asunnonostajia
• lisää lapsia päiväkoteihin ja oppilaita kouluihin
• uusia toimijoita yhdistyksiin ja seuroihin

Osa vaikutuksista näkyy nopeasti, osa vasta vuosien päästä. Pidemmällä aikavälillä voimme nähdä:

• uutta yritystoimintaa
• elävämmän keskustan
• vahvemman asuntokysynnän
• aktiivisemman kansalaisyhteiskunnan
• kasvavaa tuottavuutta ja innovatiivisuutta
• vireämpää seuratoimintaa

Todellinen kysymys on asenne

Tekstissä korostuvat maahanmuuton myönteiset puolet – tarkoituksella. Kielteisiä tulkintoja löytyy jo valmiiksi riittävästi. Vähemmälle huomiolle jää se, kuinka paljon lopputulos riippuu meistä itsestämme.

Se, miten otamme uudet kaupunkilaiset vastaan, vaikuttaa suoraan siihen, millaisen vastakaiun saamme. Turvallinen ja avoin ilmapiiri nopeuttaa kotoutumista. Epäluuloinen ilmapiiri hidastaa sitä – ja synnyttää helposti juuri niitä ongelmia, joita sillä väitetään torjuttavan.

Jos haluamme Heinolalle elinvoimaa, emme voi vain odottaa sitä. Meidän on rakennettava sitä.

Tavataan kahvilla. Ehkä samalla huomaamme, että maahanmuuton suurin tuotto ei synny numeroista vaan siitä, millaiseksi yhteisöksi päätämme kasvaa.

Tapani Frantsi

Kirjoittaja on Jyränkölän Setlementin hallituksen puheenjohtaja.