Yhteiskunnalliset vaikutukset eivät nosta hankintojen hintaa
Päättäjien puheissa toistuu usein väite, että yhteiskunnallisten vaikutusten huomioiminen nostaisi hankintojen hintaa hintaa. Ajatus kuulostaa loogiselta, mutta ei kestä tarkempaa tarkastelua. Kyse ei ole hinnan korottamisesta, vaan siitä, mitä julkisella rahalla todellisuudessa saadaan.
Suomessa toimii yhä enemmän yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden liiketoimintamalli poikkeaa olennaisesti perinteisestä. Ne eivät jaa voittoja osakkeenomistajille tai tekevät sen vain hyvin rajatusti. Yhdistyspohjaisissa yhteiskunnallisissa yrityksissä taloudellinen ylijäämä käytetään sataprosenttisesti yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Jokainen euro jää palveluun, ei valu sen ulkopuolelle.
Kun julkinen toimija ostaa palvelun perinteiseltä yritykseltä, osa hinnasta muodostuu väistämättä voitonjaosta. Tämä on markkinataloudessa normaalia. Mutta veronmaksajan näkökulmasta olennaista on kysyä, miksi julkisten varojen tulisi päätyä osinkoina järjestelmän ulkopuolelle, jos sama palvelu voidaan tuottaa samalla hinnalla ilman tätä ulosvirtausta.
Yhteiskunnallisen yrityksen kanssa sama hankintahinta tuottaa erilaisen lopputuloksen. Raha käytetään henkilöstöön, palvelun laatuun, kehittämiseen ja paikalliseen hyvinvointiin. Taloudellinen tehokkuus ei synny voitonsiirrosta, vaan siitä, että yhteiskunnallinen hyöty on toiminnan varsinainen päämäärä.
Kun kilpailutuksissa huomioidaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, pitkäjänteisyys ja voitonjaon rakenteet, ei suljeta ketään ulos. Sen sijaan avataan mahdollisuus aidolle kilpailulle eri toimintamallien välillä.
Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tällä on merkitystä. Yhteiskunnalliset yritykset eivät toimi kvartaalitalouden ehdoilla eivätkä ole myyntikohteita. Ne rakentavat toimintaa pitkäjänteisesti, mikä vähentää katkoksia, epävarmuutta ja korjaavia lisäkustannuksia.
Yhteiskunnallisten vaikutusten huomioiminen kilpailutuksissa ei tarkoita lisälaskua. Se tarkoittaa, että sama euro tuottaa enemmän. Julkisen talouden paineessa tämä olisi syytä ymmärtää nimenomaan talous-, ei arvokysymyksenä.
Kari Hahl
toimitusjohtaja
Jyränkölän Setlementti ry
Jyränkölän Setlementti on yhteiskunnallinen yritys.
