Muutos ei ole poikkeus vaan pysyvä osa arkeamme. Teknologia mullistaa toimintatapojamme, väestö ikääntyy ja yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy. Ilmastonmuutos näkyy ihan oikeasti elämässämme. Se haastaa yksilöitä ja kansakuntia kaikkialla maapallollamme. Oppiminen tässä ajassa ei ole vain tiedon omaksumista. Se on kykyä ymmärtää syy- ja seuraussuhteita, arvioida tietoa, kuunnella toisia ihmisiä sekä toimia rakentavasti yhteisen tulevaisuuden eteen.

Kestävä tulevaisuus edellyttää tekoja ihmisten puolesta, ns. sosiaalista kestävyyttä: kokemusta siitä, että jokainen kuuluu joukkoon ja että jokaisella on mahdollisuus osallistua, oppia ja vaikuttaa. Tarvitaan kykyä kohdata erilaisuutta, keskustella rakentavasti ja tarkastella omiakin käsityksiä kriittisesti. Kansalaisopisto tarjoaa tähän kaikkeen luontevia mahdollisuuksia.

Ihmiset oppivat eri tavoin ja kiinnostuvat erilaisista asioista. Myös syyt oppia ovat erilaisia. Joku etsii uutta suuntaa elämäänsä, toinen haluaa vahvistaa osaamistaan tai kaipaa arkeen mielekästä sisältöä ja toisten ihmisten seuraa. Yksi löytää oman tapansa ilmaista itseään taiteesta, toinen musiikista, liikunnasta tai käsillä tekemisestä. Samalla vahvistuvat tulevaisuuden keskeiset elementit: yhteistyötaidot, tiedon kriittinen arviointi, sitkeys, empatia ja uskallus kokeilla uutta.

Oppiminen tapahtuu suhteessa toisiin ihmisiin, ei tyhjiössä. Siksi kansalaisopiston merkitys ei rajoitu kurssien sisältöihin. Opisto on myös paikka, jossa erilaiset, eri taustoista tulevat ihmiset kohtaavat. Siellä voidaan oppia keskustelemaan, jakamaan osaamista ja näkemään maailma myös toisen ihmisen näkökulmasta. Aikana, jolloin ”minäminä”-ajattelu ja vastakkainasettelu näyttävät vahvistuvan, tällaisilla kohtaamisilla on erityinen arvo.

Heinolan kansalaisopisto on yhdistyspohjainen, yksityinen oppilaitos. Tämä antaa meille vapautta, ketteryyttä ja mahdollisuuden reagoida paikallisiin tarpeisiin nopeasti. Kolikon kääntöpuolelta löytyvät haasteet toimintaympäristössä: julkisen talouden leikkaukset, järjestöjen aseman epävarmuus ja rahoitukseen kohdistuvat paineet. Ne pakottavat pohtimaan yhä tarkemmin, mikä toiminnassamme on oleellisinta ja minkälaiseen tulevaisuuteen olemme valmiita yhdessä panostamaan.

Vapaan sivistystyön arvoa ei voida mitata vain kurssimäärillä tai taloudellisilla tunnusluvuilla. Sen vaikutukset näkyvät ihmisten osaamisen, toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistumisena sekä parempina valmiuksina toimia muuttuvassa maailmassa. Samalla vapaa sivistystyö ehkäisee syrjäytymistä ja tukee alueellista elinvoimaa.

Meille Heinolan kansalaisopistossa – ja yleisestikin kaikessa Jyränkölän toiminnassa –  tämä tarkoittaa myös aktiivista yhteiskunnallista roolia. Tunnistamme nopeasti ympäristön tarpeita, kokeilemme rohkeasti uusia toimintamalleja ja rakennamme ratkaisuja yhdessä kuntien, viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme ketterä kumppani, joka pystyy yhdistämään koulutuksen, hyvinvoinnin, työllisyyden, kotoutumisen ja osallisuuden näkökulmia sekä viemään yhteistyössä syntyneet ideat ruohonjuuritason toiminnaksi.

Emme voi tietää tarkasti, millaisia taitoja tulevaisuus meiltä vielä vaatii. Voimme kuitenkin varmistaa, että pidämme tuntosarvet koholla ja luomme mahdollisuuksia, joiden myötä voimme oppia ja toimia yhdessä.

Oppiminen on aina henkilökohtainen matka. Tässä ajassa se on myös yhteiskunnallinen teko.

Tervetuloa mukaan!

Sirkka Suomi
Kirjoittaja on Heinolan kansalaisopiston rehtori.