Kaikkihan tietävät Jyränkölän. Siinä Siltakadulla ne rakennukset, joissa kansalaisopisto toimii ja sitten tietysti Niemelän palvelutalot. Vaan mikä saa tuhannet ihmiset sinne opiskelemaan, lähes 200 tekemään työtä ja kymmenet toimimaan vapaaehtoistyössä?
”Se on se Jyränkölän henki”, summaa Martti Kainulainen, Jyränkölän Setlementti ry:n hallituksen puheenjohtaja. ”Työntekijät ovat sitoutuneita ja tekevät työtä suurella sydämellä. Heillä on työssään ylimääräinen syke, ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.”
Kainulainen, heinolalainen asianajaja, makustelee Jyränkölän arvoja työhuoneessaan, josta näkyy Heinolan tori, kaupungin sykkivä sydän.
Suuri muutos, mutta arvot pysyvät
Jyränkölä on pienen kaupungin suuri toimija, mutta sen monipuolisuutta ei tule heti ajatelleeksi. Kansalaisopisto, palvelutalot, ravintolat, vapaaehtoistyö, nuorisotyö… Ensi vuonna seitsemänkympin ikään saapuva Jyränkölän Setlementti on kokenut parissa vuosikymmenessä aikamoisen muutoksen.
”Setlementtiliike on muuttunut paljon alkuajoistaan. Jyränköläkin on voimakkaasti laajentunut, mutta tarkoitus ei ole mihinkään muuttunut. Setlementissä on kyse yhteisöllisyydestä, oikeudenmukaisuudesta, yksilön arvon tunnustamisesta, hyvästä elämästä ja elämänilosta. Ihminen on kaiken lähtökohta. Koko ajan mietimme, että pystymme palvelemaan ihmistä ja sen ympärille on tullut kaikki toiminta.”
Raha kaiken hankkii, mutta yleishyödyllinen yhdistys ei tavoittele voittoa.
”Yhteistyökumppaneilla on välillä hakusessa, että esimerkiksi asumispalveluista emme tavoittele 10-20 prosentin voittoa sijoitetulle pääomalle, vaan pelkästään kehittämisvaraa järkevissä rajoissa.” Kainulaista ei sinänsä kaiherra, ettei Jyränkölä noussut esiin Heinolan vanhainkotikeskustelussa. Päättäjillä on mahdollisuus valita toimintamalleja. ”Meidän toimintatapoja ei vain tunneta tarpeeksi. Me pystymme tekemään saman kuin muut mutta edullisemmin juuri sen vuoksi, ettemme tavoittele toiminnassamme voittoa kuten ns. kaupalliset toimijat joutuvat tekemään.”
Kaupunkilaiset ja päättäjät tuntevat Jyränkölän nimeltä. Jyränkölän toiminta ja toimintaperiaate ovat jo vähemmän tunnettuja. ”Olemme kaikesta huolimatta tunnettuuden puolesta vähän alisuorittajia. Olemme keskittyneet niin paljon tekemiseen. Paras tapa tulla esiin on tehdä hyvää. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, joten annetaan tekojen puhua puolestaan.”
Oikea marssijärjestys
Jyränkölä rakensi 90-luvulla seiniä. Kaupungilla oli silloin tarvetta palvelutaloille. ”Mahdollisuutta näiden rakentamiseen tarjottiin eri yhdistyksille ja me otimme kopin. Meilläkään ei silloin ollut sen kummempia resursseja, vaikka erona moneen muuhun yhdistykseen meillä oli palkattua henkilökuntaa ja kokemusta Jyränköläkodista.”
Nyt vanhusten palvelutaloja on neljä ja niiden lisäksi Jyränköläkoti on muutettu päihdekuntoutujien käyttöön. Palvelutaloissa asuu 250 ihmistä. Tilat ovat nykyaikaiset ja viihtyisät. Jyränkölällä on paljon kiinteistöjä, mutta Kainulaisen mukaan mitään syytä kateellisuuteen ei ole. ”Ottihan Jyränkölä aikanaan taloudellisen riskin.”
Miten Jyränkölän idealismi on pystytty yhdistämään liiketoimintaan?
”Emme ole pitäneet palvelutaloja liiketoimintana, vaikka nykyisin maksammekin palvelu- ja ravintolatoiminnasta verot kuten kaikki muutkin. Meille se ei ole raakaa bisnestä. Esimerkiksi vanhustenhoidon osalta emme tienaa rahaa, vaan hoidamme vanhuksia ja sen seurauksena tulee kaikki. Luulen, että tämä on se marssijärjestys.” ”Meillä on hoidettavana ihmisiä, ei koneita. Totta kai tehokkaasti pitää tehdä, mutta silloinkin työn voi tehdä hyvin ja inhimillisesti.”
Kolmas sektori opettanut
Martti Kainulaisella on menossa jo kolmas kausi Jyränkölän Setlementti ry:n johdossa. ”Olin itse aikanaan niitä ihmisiä, jotka eivät paljonkaan Jyränkölän toiminnasta tienneet. Kun yksi pitkäaikainen hallituksen jäsen jäi pois, minua kysyttiin ja tulin antaneeksi suostumukseni. Hallitustyö vie aikaa, eikä siitä saa taloudellista hyötyä, mutta on ollut mielenkiintoista ja opettavaista nähdä, mitä kolmannella sektorilla tehdään. Olen myös päässyt tutustumaan laajemminkin setlementtitoimintaan.”
Kun Kainulainen nousi paikallissetlementin johtoon, oli maa vaipunut taantumaan. ”Meillä oli kaupungin sopimukset voimassa, mutta taantuma näkyi muussa toiminnassa. Vapaaehtoistyö lisääntyi, työllistettyjä tuli mukaan ja kansalaisopiston kurssivalikoima täydentyi vastaamaan uutta tarvetta.”
Keväällä juhlitaan
Jyränkölän Setlementti täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Setlementtipäivät järjestetään sen kunniaksi keväällä Heinolassa. ”Jyränkölällä on nyt 70 vuotta mennyt ja se jaksaa jatkaa. Siitä ei ole mitään epäilyä, niin kauan kuin vuoropuhelu ympäristön kanssa toimii ja sieltä tulee innostuneita ihmisiä. Kolmas sektori on vastakin tarpeellinen. Se perustuu yhteistyöhön ja ihmisten haluun osallistua yhteisiin juttuihin”, miettii asianajaja Martti Kainulainen työhuoneessaan, lakikirjoja täynnä olevien kirjahyllyjen keskellä.
Lakimiehen sydämestä löytyy sijaa myös humanismille.
