Joukkuepelaaja etsii uusia polkuja

”Jäällä unohtaa kaiken muun, ja siitä tulee hyvä olo.” Teini-iässä alkanut harrastus oli tauolla vain opiskeluaikana. Heinolaan palattuaan Hahl pelasi ensin HePSissä, nyttemmin ikämiesjoukkueessa. ”Olen joukkuepelaaja”, laitahyökkääjästä pakiksi siirtynyt Hahl tiivistää.

 

Koulukadun poikia
 

Mennäänpä kuitenkin ensin muutaman kymmenen vuoden taakse. Kari Hahl on paljasjalkainen heinolalainen. Hän kävi Seminaarin koulua aikana, jolloin kouluun tuli samalta Koulukadun pätkältä 187 oppilasta. Ylioppilaskirjoitusten ja armeijan jälkeen Hahl lähti lukemaan kasvatustiedettä Jyväskylään.

”Opettaminen oli aina ollut vaihtoehto, vaikka olin harkinnut myös lääkärin ja proviisorin uraa.”

Ensimmäinen työpaikka löytyi 90-luvun alussa Lahdesta, josta Hahl melko pian palasi kotikaupunkiinsa. Vuoden opettajantyön jälkeen hänestä leivottiin Seminaarin koulun johtaja vuonna 1998.
 

Seminaarin ja Puiston koulun yhdistämisen vuoksi Hahlista tuli virkarehtori. Vuonna 2006 hän toimi seutuhallinnossa maakunnallisissa kehittämistehtävissä. Sivupestin aikana Hartolan sivistystoimenjohtajana hän kätilöi kuntaan yhtenäiskoulun ja vastasi samalla Heinolan kaupungin kehittämishankkeista.  Eri hankkeet, muutokset ja Opekon tarjoama johtamiskoulutus kytivät mielessä, ja lopulta päätös oli valmis: Hahl huomasi olevansa enemmänkin muutosjohtaja, kuin opettaja. ”Jyränkölälle haettiin toimitusjohtajaa. Hain, mutten päässyt. Toisessa haussa minut valittiinkin, ja sillä tiellä tässä ollaan.”

Kulttuurin muutos vie aikaa
 

Yksi nuoruuden näytelmäesitys. Juuri muuten ei Jyränkölä sitten ollutkaan Kari Hahlille entuudestaan tuttu. Setlementti-ihminen hänestä kasvoi vasta työn mukana. Oikeastaan hän haki töihin Jyränkölään, koska toiminta on suurta ja johtamisen haasteet sen mukaiset.

”Jyränkölässä oli samat arvot kuin Seminaarin koulussa, jossa panostettiin erityisryhmien integraatioon. Narratiivisuus, eli tarinoiden kautta meneminen ja katseen kiinnittäminen hyvään ovat täälläkin käytössä. Nuorilla on paljon ongelmia, joten aina pitää löytää myös hyviä asioita.”
 

Toimintamalli toimii myös kaikkiin ihmisiin. ”Pyrin siihen, vaikka välillä se on haastavaa. Kaikissa on hyvää, he ovat yksilöitä, ja yhteisöllä on voimavaroja ratkaista ongelmia. Ilman osaavia työkavereita en olisi pärjännyt.” Jyränkölässä onkin Hahlin mielestä parasta moninaisuus, itsenäisyys ja ketterä muutoskyky vähällä byrokratialla.
 

”Alussa minun piti kasvaa johtajana, koska olin hypännyt liikkuvaan laivaan. Jyränkölällä ei ollut enää paluuta entiseen, pysyvään tapaan toimia. Napanuora Heinolan kanssa oli katkennut, ja meidän piti opetella markkinatalouden lakeja, kilpailutusta ja sisäisen toimintakulttuurin muutosta. Se työ jatkuu yhä, sillä kulttuurin muuttaminen on pitkä prosessi.” ”Johtamisessa ei tule ikinä valmiiksi. Joka päivä on lunastettava paikkansa. Välillä siinä onnistuu paremmin, välillä huonommin.”
 

Jyränkölä muuttuu ajan mukana
 

Kari Hahl tuskailee vuoden 2015 toimintasuunnitelman kanssa. Vaikeat ajat jatkuvat. Tietokonekin takkuilee. ”Tässä menee hermot, ja sitten on kaikkien päivä pilalla”, Hahl nauraa.

Ainainen taloudellinen ahdinko rasittaa, mutta siihenkin on totuttava. Edessä on pitkä kituuttamisen aika. Ruikuttamaan ei kuitenkaan auta ryhtyä, vaan on etsittävä uusia tapoja tehdä kannattavaa tulosta. ”Meidän omissa käsissämme on, miten tulevaisuus menee. Esimerkiksi sote-uudistus tuo epävarmuutta, mutta varsinkin mahdollisuuksia.” Kari Hahl uskoo, että Jyränkölä löytää paikkansa muuttuneessa maailmassa – niinkuin Jyränkölä on aina tehnyt.

”Meidän on löydettävä meidän tärkeät, oikeat polkumme, ja kymmenen vuoden kuluttua olemme toivottavasti isompi ja toimintamme on vähän laajemmalla alueella. Tulee uusia yhteistyökumppaneita, ja aika näyttää sitten yhteistyön syvyyden.” Yksi lähitulevaisuuden suuria hankkeita on uusi palvelutalo Helena, joka valmistuessaan olisi kunnianosoitus Helena Syrjälälle, Jyränkölän suurmesenaatille.
 

”Ennätysnopeasti ikääntyvässä Heinolassa on tarvetta palvelutaloille, joissa oikeasti on saatavissa palveluita. Jos kaikki menee kuin Strömsössä, voisi hanke lähteä käyntiin jo keväällä.”
 

Ikäihmisten lisäksi Jyränkölä kantaa erityishuolta nuorista. Mediapaja ja nuorten yrittäjyyshanke Uraani ovat ajankohtaisia nuorisotyöttömyyden riivaamassa kaupungissa. ”Jyränkölän on tässäkin asiassa kannettava kortensa kekoon, jotta voimme katsoa itseämme peilistä.”
 

Jyränkölästä on niin moneen, etteivät kaikki edes tajua, mitä kaikkea se sisältääkään. Toimitusjohtaja Hahlilla on terveisiä päättäjille: ”Jollekin Jyränkölä on opisto, toiselle vapaaehtoistoiminta, kolmannelle palvelutalot. Kilpailutuksissa katsotaan vain yhtä asiaa eikä huomioida, miten paikallisesti edistämme yhteiskunnan asioita monella tavalla. Byrokratian keveys antaa Jyränkölälle mahdollisuuden olla ketterämpi kuin esimerkiksi kaupunki. (Pääministeri Alexander) Stubb lupasikin taannoisella vierailullaan, että sote-uudistuksessa muistetaan kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaaminen.”
 

Harrastuksista vastapainoa
 

Ja takaisin jääkiekkotreeneihin. Kari Hahl harjoittelee pari kertaa viikossa Old Time Hockey -joukkueessa. Hän vaihtoi yleisurheilun jääkiekkoon jo 13–14-vuotiaana, ja siitä lähtien harrastus on kulkenut mukana. Toinen miehinen harrastus on hirvenmetsästys. Lions-toiminta on tuttua jo lähes 20 vuoden ajalta, ja golf astui mukaan kuvaan pari kesää sitten.
 

”Isäni kuoli, kun olin 20. Siitä lähtien olen työskennellyt ja elänyt – minulla on kaksi tytärtä ja vaimo – naisvaltaisella alalla ja naisten keskellä. Poikaporukassa harrastaminen on sillekin vastapainoa.” Harrastamiseen liittyy aina sosiaalinen toiminta. Hahl sanoo, ettei hänestä olisi lähtemään yksin lenkille. ”Tarvitsen aina sen sosiaalisen ympäristön, ja elänkin sosiaalista ja vilkasta elämää työn puolesta ja työn ulkopuolella. Mutta sitten ovat taas ne hetket, kun saan olla maalla perheen kanssa rakkaassa paikassa Imjärvellä, lähellä sukulaisia.”
 

Yksi, ehkä vähemmän tunnettu harrastus, Hahlilla vielä on. Hän on valmistunut myös kuvataideopettajaksi, ja akryyliväreillä maalaaminen sopii hänelle: värit kuivuvat nopeasti.

”Jos ajat seestyisivät ja aikaa jäisi, menisin kansalaisopistoon kuvataidekurssille. Siellä on niin taitavia opettajia.”

2.12.2014