Jyränkölän palvelutalotoiminta täytti 20 vuotta


Jyränkölän palvelutalotoiminta juhli lokakuun 10. päivänä 20-vuotista historiaansa. Jyränkölän juhlasali oli täynnä juhlijoita ja lämminhenkinen puolitoistatuntinen päättyi Kestin järjestämään juhlakahvitukseen. Puheenjohtaja Martti Kainulaisen tervetulotoivotuksen lisäksi juhlassa kuultiin Mauno Kuuselan historiikki talojen valmistumisesta, Kirsti Rantalan selvitys hoivapalvelujen kehityksestä sekä asukkaiden ja Setlementtiliiton tervehdykset. Viehättäviä esityksiä yleisölle tarjosivat Jyrängön oppilaiden lisäksi Tammikodin lauluryhmäläiset, Kunniakonsulin runoileva ja räppäävä asukas Eila Nieminen, haitarinsoittaja ja vapaaehtoistyöntekijä Antti Aronen sekä runonlausuja, isännöitsijä Sisko Björk. Täydet 20 vuotta Jyränkölän palvelutaloissa työskennelleet hoivapalvelujohtaja Kirsti Rantala ja hoitajat Raisa Karvonen ja Minna Kuorttinen saivat Setlementtiliiton kultaiset ansiomerkit.
 
Ensimmäiset asukkaat muuttivat palvelutalo Konsuliin syksyllä 1994. Sen jälkeen Jyränkölän on rakentanut vielä Konsulinnan vuonna 1999, Kunniakonsulin 2003 ja Siltakodin 2007. Lisäksi Siltakadulla sijaitseva Jyränköläkoti toimii erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkönä.

Palvelutaloissa on henkilökuntaa n. 70 ja asukkaita 265. Jyränköläkotia lukuunottamatta kunkin palvelutalon ytimessä toimii ryhmäkoti muistisairaille. Vaikeavammaisille ja muille erityisryhmille on myös asuntoja samojen kattojen alla. Vapaaehtoiset osallistuvat ulkoilutuksiin, viriketoimintaa sekä  uuden saattohoitomallin toteuttamiseen. Tämä "Jyränkölän malli" on saanut runsaasti kiitosta.

"Olimme ensimmäisten Suomessa valmistuneiden palvelutalojen joukossa, joten saimme ja jouduimmekin luomaan oman palvelukonseptin" kertoo hoivapalvelujohtaja Kirsti Rantala. Konsulin malli siirrettiin sittemmin Konsulinnaan, Kunniakonsuliin ja Siltakotiin. Osa kokeneista työntekijöistä siirtyi aina seuraavaa palvelutaloa käynnistämään. Uusille hoitajille osoitettiin kummihoitaja, joka opasti ja jakoi hiljaista tietoa. "Laatukäsikirjan valmistuminen vuonna 2004 oli suuri harppaus. Se on arjen työkalu, eikä jouda pölyttymään."

Keskiössä ihminen

Rantala painottaa, että kaikessa palvelutalojen kehittämistyössä on keskiössä ihminen. "Ihminen on tärkein, eikä kukaan ole toista ylempänä. Minulla voi olla tietoja ja taitoja, joilla voin auttaa ihmistä, mutta toisessa tilanteessa voi olla toisinpäin." Aloittaessaan palvelutalojen johdossa Rantala sai selkeän ohjeistuksen: Kaikki tekevät kaikkea, eikä nyt rakenneta sairaalahierarkiaa. "Sitä periaatetta olen nyt 20 vuotta noudattanut. Me olemme rikkoneet hierarkian rajoja rajustikin. Taustalla vaikutti myös aiempi työni, jossa hoidettiin ihmisen psyykea, mutta myös ihmistä kokonaisuutena." "Meillä yksi hoitaja pesee, antaa lääkkeet ja ruoat ja ottaa verinäytteet. Muunlaista toimintamallia ei voisi enää ajatellakaan."

Palvelutaloissa ei työpäivän tehtäviä ole kiveen hakattu, vaan niissä mietitään koko ajan, mikä on seuraavaksi tärkeintä tehdä. Joskus on tärkeintä jäädä kuuntelemaan, mitä asukas sanoo. "On oltava herkkä kuulemaan, mitä toinen haluaa viestittää. Varsinkin saattohoidossa on tilanteita, joissa tämä taito korostuu."

Saattohoito saman katon alla

Saattohoito onkin se asia, jota palvelutaloissa on viime vuosina kehitetty eniten. "Miksi tutuksi tulleita lähimmäisiä pitäisi siirtää elämän viime hetkiksi "vieraiden" ihmisten hoitoon, kun heidät on opittu tuntemaan täällä? Etenkin jos ei pysty enää itseään ilmaisemaan ja me tiedämme, että joku pitää koskettamisesta, joku klassisesta musiikista, niin näitä voidaan viimeiseen saakka toteuttaa. On tärkeää tuntea asukkaan yksilölliset toiveet."

Palvelutalot ovat toimineet läheisessä yhteistyössä Jyränkölän vapaaehtoistyökeskus Tuttavantuvan kanssa. Esimerkiksi yöaikaan vapaaehtoinen on paikalla saattohoidettavan vuoteen äärellä ja tulee kertomaan, jos tarvitaan hoitajaa. "Siinä on taas kerran oltu ihan kärkijoukoissa. Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta ympäri Suomen, ja toimintamme palkittiinkin Vuoden vanhustekona 2014." Saattohoito on vaatinut hoitajilta ja vapaaehtoisilta kouluttautumista ja valmiuksia kuoleman ja surevien omaisten kohtaamiseen. Tilanteissa korostuvat herkkyys ja läsnäolon taito. Viime vuonna palvelutaloissa saattohoidettiin 16 asukasta. Jälkeenpäin tiimi purkaa tilanteen ja tunteet. "Kuolema on hoitoalalla elämän luonnollinen loppu. Pyrimme luomaan hyvän ja arvokkaan kuoleman."

Viime kesänä palvelutaloilla vietettiin ensimmäiset satavuotisjuhlat. Ihmiset elävät vanhemmiksi ja asuvat pitempään kotonaan. Yli 90-vuotiaita on paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten.

Kilpailutuksista palveluseteleihin

Kun palvelutalot aikanaan rakennettiin, oli kaupungin ja Jyränkölän välillä kumppanuussopimus. Nykyisin tämä ei ole enää mahdollista, vaan palvelutalot joutuvat kaikkien muiden tapaan osallistumaan kilpailutuksiin. "Hankalinta on se, että Jyränkölän palvelutalot rinnastetaan pörssiyhtiöihin, vaikka meidän arvopohjamme ja tavoitteemme ovat erilaiset. Unohdetaan, että yksityisissä palveluntuottajissa on mukana myös voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, ns. kolmas sektori." Rantala kertoo, että Jyränkölä kokonaisuutena tuottaa myös muuta hyvää paikkakunnalle: setlementtityö on yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää työtä, on kansalaisopisto ja Tuttavantupa sekä erilaisia hankkeita. "Mikä on järjestöjen osuus sote-uudistuksessa, en tiedä mitä on tulossa."

Alussa kaikki Jyränkölän palvelutalojen asukkaat olivat Heinolasta, mutta palveluseteleiden käyttöönoton myötä asukkaita on nyt myös muista kunnista, pääosin kuitenkin Päijät-Hämeestä. Varsinkin jos lapsi asuu Heinolassa, hän saattaa haluta vanhempansa Heinolaan palvelutaloon. "Hankintalaki on uudistumassa. Hinta on nykyisin saanut valitettavan suuren painoarvon. Yleensä ilmoitetaan minimivaatimukset, jonka jälkeen hinta ratkaisee. Kaikki Jyränkölän tarjoama oheishyvä jää huomioimatta. Yleishyödyllisyyttä ja paikallisuutta voisi painottaa enemmän." Rantalan mukaan pienikin yhdistys voi pärjätä pörssiyhtiölle, jos kilpailutetaan kokonaisuus. Esimerkiksi ryhmäkodin voi tarjota kuka vain. Viimeksi Jyränkölä voitti kilpailutuksen "kipeällä" hinnalla. "Jos ihminen voisi Heinolassakin useammin valita oman paikkansa palvelusetelillä, olisimme vahvoilla. Omaiset voisivat vertailla paikkoja ja hintoja. Rantalasta kuulostaa hyvältä kun ihmiset sanovat, että he pääsevät palvelutaloon, eivätkä joudu sinne.

Hoitajamitoitukset huomattiin

Itse maksavia olisi palvelutaloihin tulossa, mutta kuntien ostamista ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista asukkaista on Rantalalla huoli. He takaavat 24/7-päivystyksen säilymisen yksiköissä. Palvelutalojen hoitajamitoitukset noteerattiin myös MTV;n uutisissa keväällä 2014. "He olivat katsoneet tilastoista, että meillä on mitoitukset kohdallaan. Juhlavuotemme alkoi tämän uutisen ansiosta upeasti. Palvelutalomme nostettiin esille malliesimerkkinä hyvästä hoidosta.

6.10.2014