Jyränkölän Setlementin vuosikymmenet


1940-luku: Nuoret ensin

Heinolassa pidettiin keväällä 1944 väenkokous, joka päätti järjestää Heinolan työväenopetuksen ja varhaisnuorisotyön työkeskusajatuksen pohjalta. Lokakuun 6. päivänä perustettiinkin Jyränkölän Kannatusyhdistys, nykyinen Jyränkölän Setlementti.

Heinolan työväenopisto oli lamaannuksessa -1944, koska johtaja kaatui sodassa. Niinpä se otettiin Jyränkölän suojiin ja oli vuosikymmeniä Jyränkölän isoin ja tärkein osa. Ensimmäisinä toimintavuosina aloitettiin myös pyhäkoulu, rippikoulu, päiväkoti, leikki- ja harrastekerhot sekä kesäleirit, joiden toiminta painottui voimakkaasti lapsiin ja nuoriin.

1950-luku: Katse aikuisiin

Katse alkoi kohdistua myös aikuisiin ja ikäihmisiin 1950-luvulla. Kultaisen iän kerho (nykyinen Kultakerho) perustettiin vuonna 1950, ja se toimii yhä vireänä varttuneen väen kokoajana. Aikuisille tarkoitettuja kerhoja olivat mm. retkeilykerho ja kamerakerho. Aikuisille suunnattu oli myös kirjallisuuskerho, jonka ansiosta Jyränkölässä vieraili lukuisia nimekkäitä kirjailijoita aina nobelisti F.E. Sillanpäätä myöten. Kirjallisuuskerho toimi vuoteen 1990 saakka.

Vuonna 1957 Helena Syrjälä lahjoitti Jyränkölälle Syrjälän kiinteistön.

1960-luku: Henkisyyttä ja väittelyä

Tuure Laitinen astui Jyränkölän johtoon vuonna 1958, ja siitä alkoi suuri henkisen kehityksen ja näyttävien väittelyiden aika. Jyränkölän omassa Kaarisilta-lehdessä pohdittiin erilaisia maailmankatsomuksia, joihin Jyränkölä sinänsä ei ottanut kantaa. Suurissa väittelytilaisuuksissa esiintyi erilaisten maailmankatsomusten, uskontojen ja poliittisten suuntausten edustajia.

Vuonna 1963 valmistui Jyränkölän toimitalo, jossa on mm. juhlasali, ravintola Kesti ja opetustiloja. Samana vuonna muuttui työväenopistokin Heinolan kansalaisopistoksi uuden kansalais- ja työväenopistolain tultua voimaan.

1970-luku: Täydennyskoulutusta

Täydennyskoulutus leimasi Jyränkölän – varsinkin kansalaisopiston – 70-lukua. Työteknillinen koulu oli perustettu vuonna 1964, ja se tarjosi jatkokoulutusta teknisen alan työntekijöille. Koulu toimi vuoteen 1986 saakka. Sinikka Larsenin toiminnanjohtajakaudella aloitettiin myös avoin korkeakouluopetus.

Mauno Kuuselan tultua toiminnanjohtajaksi perustettiin Jyränkölän Nuorisoteatteri, joka toimii yhä nimellä Jyränkölä-teatteri.

1980-luku: Uusia opetusmuotoja

Kansalaisopiston toiminta laajeni maakuntaan heti vuonna 1980. Opistossa otettiin käyttöön uusia opetusmuotoja, esimerkiksi suggestopedinen opetusmenetelmä kielten opetuksessa. Lukio-opetus aloitettiin yhdessä Kymenkartanon lukion kanssa, samoin kansalaisopisto sai oikeuden antaa todistuksen peruskoulun oppimäärän suorittamisesta. Heinola Big Band siirtyi Jyränkölän suojiin. Jyränkölän Taidekoulu (nykyinen Kuvataidekoulu) perustettiin alle 16-vuotiaille. Kieltenopetus sai uudet tilat Harjunrinteestä, ja ikäihmisten yliopisto alkoi järjestää luentoja.

1990-luku: Palvelutaloja vanhuksille

Jyränkölän 90-lukua leimasi voimakas rakentamisbuumi. Vuonna 1993 alettiin suunnitella ensimmäistä vanhusten palvelutaloa, ja Konsuli valmistuikin 1994. Aikaisempi vanhusten hoitokoti, joka oli perustettu jo vuonna 1963, muutettiin päihdeongelmaisten asuntolaksi.

1999 valmistui toinen palvelutalo Konsulinna.

2000-luku: Hankkeet rytmittävät työtä

Jyränkölän rakennusprojektit jatkuivat vielä 2000-luvun ensivuosikymmenenä. Kolmas palvelutalo Kunniakonsuli avattiin 2003 ja Siltakoti vuonna 2007.

2000-lukua leimansivat voimakkaasti myös erilaiset hankkeet. Joitakin projekteja – Jokkeri, Väylä ja Majakka – oli toteutettu jo 90-luvun puolella, mutta varsinainen projektibuumi alkoi vuosikymmenen vaihteessa. Pitkäaikainen työllistämishankkeiden sarja alkoi Tuttavantuvan piiristä jo 1998, ja varsinainen Työhön paluu -projekti starttasi 1999. Puolessatoista vuosikymmenessä Jyränkölä on tarjonnut työ- tai harjoittelujakson jo lähes tuhannelle ihmiselle.

Nykyaikaa kohti myös vapaaehtoistoiminnan merkitys on korostunut. Tuttavantupa avattiin jo vuonna 1992, Tommolantupa 2001 ja Mustikkatupa 2002.

2010-luku: Kilpailutuksia ja nuorisotyötä

Viime vuodet ovat olleet kilpailutusten aikaa. Jyränkölä on osallistunut lukuisiin kilpailutuksiin ja menestynyt niissä. Toimitusjohtaja Kari Hahl luonnehtii aikaa uushuutolaisuuden ajaksi, jolloin vanhukset ja vammaiset kaupataan hoidettavaksi sille, joka heidät halvimmalla hoitaa.

2010-luvulla Jyränkölä palasi juurilleen nuorison aktivoijana. Vuonna 2011 avattiin nuorten Mediapaja, ja nuorten yrittäjyyttä edistävä Uraani-hanke aloitti vuonna 2014.

15.4.2014